Ensimmäinen teksti
Tuuli puhalsi hiuksiani kun katsoin sinertävää merta. En ymmärrä miten asiat voivat olla hyvin edes pienen ajan. Vaikka olen nuori en välillä tajua elämää tai mitä se tuo mukanaan. Osa nuorista tietää pilkun tarkkaan mitä tekee, milloin tekee ja miksi tekee. Esimerkiksi mitä aikoo tehdä peruskoulun jälkeen, meneekö lukioon vai ammattiopistoon. Itse olen aivan hämmentynyt enkä tajua että miksi nuoret kiirehtivät elämässään ja miksi he odottavat elämältä niin paljon. Kun olin pieni, minulle sanottiin että elä tässä hetkessä äläkä mieti liian kauas tulevaisuuteen. Mutta osa nuorista käyttäytyvät jo niinkuin aikuiset ja jos toiset nuoret nauravat kovaan ääneen tai jos heillä on oikeasti kivaa ja menee vähän ”kovaa” niin miksi sanoa heille että heidän pitäisi kasvaa. Olen aina ollut ihminen joka ei ikinä sano ajatuksiaan, mutta nyt on poikkeus. Jos nuori haluaa elää ja visertää kuin ikäisensä tekee, ei vanhemmat tai toiset nuoret voi vain halveksia heitä ja nauraa että kuinka lapsellinen